Ekokoulu mietti lähiruokaa JAMK:in johdolla

JAMK:in Rika, Anu ja Leena
pääsivät yhteiskuvaan Hapsun kanssa.

Viime viikolla kerroin, että etsimme Ekokouluun lähiruokaa Keski-Suomesta eli haluamme jutella lähiruuan tuottajien ja ravintolatoiminnasta kiinnostuneiden kanssa siitä, miten Ekokoulu voi käytännössä lisätä lähiruuan osuutta. Jatkoimme ilmoittautumisaikaa ensi viikon tiistain tilaisuuteen maanantaille, joten vielä ehdit ilmoittautua mukaan!

Viime viikolla mietimme Ekokoulu-tiimissä lähiruokaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämässä työpajassa. JAMK:ilta paikalla olivat Leena Pölkki, Rika Nakamura, Anu Raulo ja Hilkka Heikkilä, Ekokoulu-tiimistä Antti Tourunen, Juha Tolonen, Ritva Mattila, Jarmo Pasanen ja Johanna Janhonen. Lisäksi mukana oli Laukaan kunnan ruokapalveluesimies Pirjo Haka.

Mietimme mm. sitä, miksi Ekokouluun halutaan lähiruokaa:

• se vaikuttaa alueen työllisyyteen
• se on ekologista - kasvatamme lapsia vastuullisiksi kuluttajiksi, joilla on pienempi hiilijalanjälki (käytämme enemmän lisää kasviksia)
• lähiruoka on puhdasta, tuoretta ja terveellistä - se on hyvää
• lähiruuasta voidaan saada vetovoimatekijä (ruuan myyntipiste) - ollaan ylpeitä koulun ruuasta

Kahdessa ryhmässä ideoimme lähiruokaan liittyviä asioita

Ensimmäisen ryhmän 4 parasta ideaa olivat:

1. Yhteistyö ja raaka-ainetoimitukset paikallisten lähiruokatuottajien kanssa: oppilaat voivat ehkä osallistua myös työhön, jotta he näkevät mitä milloinkin tapahtuu (mansikan viljely, kotieläinten kasvatus, viljely); yhteistyökumppaneina kummitilat, Luke, kalanviljelylaitos
2. Monikäyttöiset tilat: tarvitaan keittiötilat, jotka mahdollistavat lähiruuan käytön (myös koulun omasta puutarhasta/omalta palstalta), lähiruokayrittäjyyden (4H- kerhot koulun tiloissa, ruokakurssejakin voisi järjestää vaikka muille kouluille, keittiö pystyy ottamaan vastaan esim. multaperunoita, monikäyttöiset palvelut myös juhlien/illanviettojen yhteydessä, tarvittaessa yrittäjät voivat käyttää keittiötä/tiloja omaan tuotekehitykseensä)
3. Oma puutarha: kylä/yrittäjävetoinen; koulun käyttöön, kesäkäyttöön, leirikäyttöön; yhteisöllinen
4. Leiritoimintaa, kerhotoimintaa; vetäjänä yrittäjä tai kunta, yhdistykset; kasvatuksellinen ote

Toisessa ryhmässä taas mietittiin seuraavia ideoita: 

1. Kohtauspaikka ja tapahtumat: Ekokoululla voisi olla leirikeskus, kesäkioski, tilausravintola, kohtaamispaikka, lounaspaikka, astiavuokrausta (yrittäjä tai yhteisövetoista); yhteisöllinen olohuone; yrittäjien työskentelytila 
2. Eheyttävä koulupäivä - koulutuntien välissä harrastustoimintaa, esimerkiksi välillä hoidetaan puutarhaa pikku tiimeissä; hyötyliikuntaa - käydään vaikka marjassa, haetaan puita laavulle, syötetään kanat; pieniä vapaahetkiä päivän sisällä (jolloin voi tehdä vaikka läksyjä), yrittäjyyskasvatusta tiimeissä (eri-ikäiset hoitaisivat tiloja ja palstaa - kerätään rahaa omaan toimintaan; oppilaskunta omistaa kasvihuoneen). Näin perheille jää enemmän aikaa yhdessäoloon koulun jälkeen, kun ei ole harrastusjuoksua tai läksyjen tekemistä
3. Lähiruuan myyntipiste: koululla valmistettavan ruuan myynti (kun viet lapsesi kouluun, voit ostaa itsellesi lounaan mukaanvietäväksi tai tulla työpäivän aikana koululle syömään), kylän ylituotanto, esim. omenat myyntiin koululle, lähiruokapörssi, kauppapalvelut (nettitilaukset, jakelu koululta), kouluruokailun ylijäämäruuan myynti
4. Oma ruuantuotanto: puutarha, kasvihuone, kanat, mehiläiset, sienestys, marjastus - yrittäjä, oppilaat ja kyläläiset 

Työpajassa puhuttiin mm. tällaisista asioista

Kullakin idealla on omat vaatimukset tilan käytön suunnitteluun.

 Ekokoulu kohtauspaikkana ja tapahtumapaikkana vaatii seuraavia asioita:

• Ruokala (yleisilmeessä huomioon että voi toimia juhlapaikkanakin; 100 oppilaan koulu, isohko ruokala, siirreltävät seinät läheisissä luokkahuoneissa; tilan ja ruokailun rauhoittaminen; saadaan lapset arvostamaan yhdessä ruokailua)
• Terassitila, ulkotila = katettu tila/ ulkoliikuntatila lapsille -kesäteatteri
• Mediateekki, katsotaan esim. jääkiekkoa, formuloita tai Euroviisuja yhdessä
• Pieni keittiötila jossa voi tehdä naposteltavaa omalle porukalle
• Kulunvalvonta tarvitaan (yrittäjä valvoo?)
• Liikuntahalli (200 neliötä) tulossa;

Jos Ekokoulu on lähiruuan myyntipiste, tarvitaan 

• Omat tilat säilytykseen ja jakeluun
• Pakkaustilat (jos pakataan koululla)
• Voiko koulukuljetus kuljettaa vihanneksia tiloilta - koululainen taas mukanaan kotiin
• Yrittäjä omistaa Ekokoulun kellarin ja hoitaa tuotteet sinne pakkaamattomana

Jos tehdään yhteistyötä (esim. raaka-ainetoimitukset paikallisten lähiruokatuottajien kanssa) tarvitaan

• Keittiötiloille multatuotteiden käsittelytilat - lisäys 10 neliötä maksimi (voiko olla ulkotila omien juuresten käsittelyyn)
• Säilytystilat
• Monikäyttöiset tilat
• Kokeilukeittiö, käyttökeittiö oppilaille ja muille
• Säilytystilat keittiölle sekä "kursseille ja muulle käytölle"
• Perusvälineistö
• Yhteinen henkilökunnan tila
• Siirreltävät liedet, muunneltava tila
• Lajittelua varten tilat
• Koulutuksia henkilökunnalle (pöytien sovittava niin lapsille kuin aikuisillekin)

Jos Ekokoululla on oma puutarha, tarvitaan

• Marjojen ja yrttien kuivurit (omistaja, 4H/kyläyhdistys?)
• Tuoremehupuristin
• Tontille tilaa puutarhalle, kasvihuoneelle (10 neliötä opetuskäyttöön)
• Kasvihuoneelle tarvitaan omistaja/vastuullinen/yrittäjä, muitakin asiakkaita tarvitaan
• Puutarhavaja, kellari/ kuoppa

Mitä mieltä olet ideoistamme? Kuulostavatko ne toteuttamiskelpoisilta tai toteuttamisen arvoisilta? Millaisia haasteita niissä näet? Entä tuleeko sinulle mieleen vielä uusia asioita, joita Ekokoulun lähiruokakonseptiin voisi kuulua? 

PS. Kiitos Leenalle muistiinpanoista, joiden pohjalta tämä kirjoitus on koostettu!