keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Ekokoulu-opettajat käyttäjäpalavereissa

Hapsu-hirvi ja Tuula Leppäkari
ottivat kaverikuvan
Tällä kertaa haastatteluuni pääsi Tuula Leppäkari, Savion koulun johtaja.

Hei Tuula! Olet kuulemma osallistunut Ekokoulun arkkitehti Tero Wémanin vetämiin käyttäjäpalavereihin. Keitä muita niissä on ollut mukana ja mitä palavereissa tehdään? 

Käyttäjäpalavereissa esitellään Ekokoulun suunnitteluprosessia. Niissä kerrotaan, mitä on tarkoitus seuraavaksi suunnitella. Siellä esitetään myös eri vaihtoehtoja, joihin toivotaan käyttäjien näkökulmaa. Käyttäjäpalavereihin osallistuvat Ekokouluun sijoittuvien päivähoito- ja opetuspalvelujen esimiehet ja työntekijöitä eri toimipisteistä.

Millaisiin asioihin Ekokoulussa te olette päässeet vaikuttamaan?

Olemme yhdessä arkkitehdin kanssa pohtineet oppimisympäristöjä eli Ekokoulun tiloja sekä niiden monikäyttöisyyttä. Tilatarpeen kartoituksesta alkaen olemme olleet eri vaiheissa mukana suunnittelussa oman perustehtävän lisäksi.

Millä mielin opettajat Ekokoulua odottavat? Entä oppilaat, joko he miettivät sitä, millainen Ekokoulusta tulee? 

Iloiten uudesta rakennuksesta tietenkin! Myös pohtien erilaisia ratkaisuja mahdollistaa motivoiva ympäristö kasvulle ja oppimiselle.

Lasten kanssa on mietitty Ekokoulun pihavälineitä jo alkusyksyllä. Savion koululla lapset kommentoivat asiantuntevasti suunnittelijan ehdotuksia. Johtavana ajatuksena on koululaisten pihan osalta myös kestävä kehitys, yhdessä tekeminen ja turvallisuus. Päiväkodin pihalle on taas omat vaatimuksensa ja päivähoidon väki on sitä suunnitellut.

Kiitos haastattelusta Tuula!

torstai 17. marraskuuta 2016

NCC:n Tapio Mattila kertoo Ekokoulun tuotantosuunnitelmista

Hapu-hirvi hymyilee kilpaa
Tapio Mattilan kanssa 
Otin yhteyttä NCC:n työpäällikkö Tapio Mattilaan, joka vastaa NCC:llä Ekokoulusta ja kyselin häneltä kuulumisia.

Olette tehneet viime aikoina Ekokoulun tuotantosuunnitelmia. Kerrotko niistä lisää, esimerkiksi sen, millaisia asioita suunnitelmaan kuuluu? 

Ekokoulun projektiin on laadittu projektisuunnitelma, jolla hallitaan hankkeen laadullista toteutusta. Projektisuunnitelman osa-alueita ovat esim. työturvallisuussuunnitelmat, riskiarviot, kosteuden hallintasuunnitelmat, Terve Talo-toteutuksen suunnitelmat, viestintäsuunnitelmat. Eli monia suunnitelmia on jo tehty, jotta varsinainen toteutus on heti alusta alkaen kontrolloitua ja hyvin hallittua.

Hankintaosastonnekin on tehnyt valmisteluja rakennuksen runkoon, maarakennukseen ja perustuksiin liittyen. Kerrotko niistä lisää? Onko esimerkiksi runkomateriaali jo valittu?

NCC:n hankintaorganisaatio on alustavilla suunnitelmilla pyytänyt tarjoukset rakennuksen maaurakasta ja perustusurakasta sekä tuoteosakauppana toimitettavasta rakennuksen rungosta. Näistä on saatu alustavat tarjoukset ja niiden vertailua tehdään parhaillaan. Valinnat kohdistuu aikanaan hankkeen kannalta parhaiten soveltuviin urakoihin ja kauppoihin eli ei siis välttämättä halvimpaan. Kokonaisedullisuus otetaan huomioon valintaa tehdessä. Kaikki hankinnat päätetään yhdessä Tilaajan eli Laukaan kunnan kanssa.

Olette myös määrittelemässä Ekokoulun tavoitehintaa. Miten se käytännössä tehdään? 

Tavoitehintaa määritettäessä lasketaan tämän hetkisistä suunnitelmista määrät kaikista tehtävistä ja materiaaleista, joita rakennustyössä tarvitaan. Nämä nimikkeet hinnoitellaan kustannusarvioon. Rakennuttajakonsultti tekee vastaavan kustannusarvion omasta näkökulmastaan omia kokemuksiaan hyödyntäen. Tämän jälkeen arvioita käydään yhdessä läpi ja vertaillaan saatuja määriä sekä niihin kohdistuvia kustannuksia. Jos poikkeamia löytyy niin kumpikin osapuoli tarkistaa laskelmansa ja korjaa arvioita tarvittaessa. Lopputuloksena syntyy yhteinen näkemys projektin kustannuksista. Sen perusteella sovitaan yhteisesti projektin tavoitehinta, mihin sekä tilaaja että projektinjohtourakoitsija kumpikin sitoutuvat.

Kiitos haastattelusta Tapio!

perjantai 21. lokakuuta 2016

Mitä kuuluu Ekokouluun?

Laukaan Ekokoulu on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomea ja kauempanakin. Viime viikolla Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkonen antoi tiistaina tilannekatsauksen Ekokoulun tilanteesta teknisen lautakunnan kokouksessa ja torstaina Hämeen ja Lahden Ammattikorkeakoulujen sekä ProAgria Etelä- Suomen organisoiman InfoMe- hankkeen myötä tulleille vieraille. Kaukaisimmat vieraat tulivat Afrikasta asti. Pekka pahoitteli sitä, että oli tehnyt esityksen vain suomeksi, sillä hän ei etukäteen tiennyt kansainvälisistä kuulijoista.

Pekan esitys:



Paikalla olivat mukana myös Ekokoulu-idean isä Antti Tourunen ja sivistystoimen johtaja Juha Tolonen, joka toivottaa oheisessa kuvassa vieraita tervetulleiksi.

Kuva: Mari Eronen, LAMK
Se, miten yritykset pääsevät mukaan Laukaan Ekokoulu -hankkeeseen on muuten herättänyt kysymyksiä. Asia riippuu tietysti yrityksestä, mutta projektinjohtourakoitsija NCC on laatinut hankintasuunnitelman, johon on kirjattu satoja hankintoja aikatauluineen. Jos haluaisit siis yrityksenne mukaan Ekokouluun, ota yhteyttä NCC:n hankintaorganisaatioon, yhteystiedot löydät tämän blogin Yhteystiedot-sivulta.

torstai 25. elokuuta 2016

Ekokoulu-valitus hylätty!


Hapsu-hirven ilme on kirkastunut!
Hyviä uutisia Ekokoulun ystäville: Hämeenlinnan 
hallinto-oikeus on päättänyt hylätä viime vuonna Ekokoulusta tehdyn valituksen. Päätös annettiin 19.8.2016

Laukaan kunnanhallitus katsoi jo joulukuussa 2015, että valitus on aiheeton.

maanantai 8. elokuuta 2016

Alkamassa Ekokoulun "syyslukukausi"

Hapsu-hirvi odottelee omenoiden
ja Ekokoulu-ideoiden kypsymistä
Hyvää elokuuta! Blogimme on ollut pitkään hiljainen, joten kyselin kuulumisia arkkitehti Tero Wémanilta ja Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkoselta. Tero lähetti vastauksensa ennen kesälomaansa ja Pekka täydensi omat vastauksensa niiden joukkoon viime viikolla, joten siksi vastaukset tulevat nyt "kuin yhdestä suusta".

Hei Pekka & Tero! Miten Ekokoulun kevät sujui? 

Työntäyteisesti. Käyttäjien kanssa on haettu tarkennuksia tilaratkaisuihin, tontinkäyttöön ja pedagogiikkaan. Samaan aikaan olemme tutkineet rakennusteknisiä ja taloteknisiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja.

Kevään aikana varmistui Ekokoulun tontti Vuonteen vanhan koulun vieressä, millaisia mahdollisuuksia se mielestänne avaa Ekokoululle?

Tontti on mainio. Alue on hyvin saavutettavissa ja liittyy pohjoisosastaan laajempaan reittien ja luonnon verkostoon. Rakentamisessa pyritään säilyttämään tontin puustoa ja aluskasvillisuutta mahdollisimman paljon. Perustamisolosuhteiltaan tontti on hyvä. Miinuksena tontti sijaitsee pohjavesialueella, joka estää maalämmön/-jäähdytyksen käytön.

Järjestimme useita tilaisuuksia kyläläisten ja koulun tulevien käyttäjien kanssa. Millaista palautetta niistä saitte? Mitä ajatuksia tilaisuudet teissä herättivät? 

Tilaisuuksista tuli hyviä virikkeitä jatkosuunnitteluun ja erityisesti paljon vahvistusta sille, että olemme suunnittelussa oikealla tiellä. Tilaisuuksien anti tulee näkymään lopullisessa rakennuksessa ja lähialueissa. Kiitokset kaikille osallistuneille!

Millaisia asioita olette Ekokoulu-hankkeessa viime aikoina pyöritelleet? 

Rakennuksen kokonaiskonseptia, tilaratkaisuja, materiaaliratkaisuja, järjestelmien integrointia kokonaisuuteen, aluesuunnittelua. Vielä ennen kesälomia virittelimme hiukan uusia muotoja rakennukselle.

Millaiselta Ekokoulun syksy näyttää, mitä asioita on tulossa? 

Suunnittelussa koittaa kiireisin vaihe ja rakentaminen alkaa limittyä suunnittelun kanssa. Isot linjat päätetään luonnoksien pohjalta ja siirrytään toteutussuunnitteluun. Heti alkusyksystä teemme päätöksen ekokoulun ulkoseinärakenteesta.

Onko teillä vielä terveisiä Ekokoulu-blogin lukijoille? 

Mukavaa loppukesää ja alkusyksyä kaikille! Jakakaa omat "älynväläykset" suunnitteluryhmän käytettäviksi! Käy kertomassa mielipiteesi.

PS. Ekokoulun ideointia mainostetaan nyt näyttävästi myös Laukaan uudistuneilla nettisivuilla.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Ekokoulu vuonna 2030 pöllyyttää suomalaista jäykkää ja insinöörimäistä toimintatapaa

Saimme vielä toisen vierailubloggauksen Seijalta ja Tiinalta viime viikolla julkaistun bloggauksen jatkoksi. Toisessa kirjoituksessaan he miettivät, millaista Ekokoulussa on vuonna 2030. Kirjoituksessa esiintyvä "Satavuon koulu" -nimitys nousi esiin työpajoissa. En tiedä kuka sen alunperin keksi, mutta se on hauska ja nerokas, eli se voi viitata paitsi kylien nimiin: SAvio + TArvaala + VUOntee myös siihen, että koulu suunnitellaan sadaksi vuodeksi (SATAVUOtta).

Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt uudistaa perusopetuksen palveluverkkoa siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy, kun koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteelle, Ekokouluksi. Koulu 100 vuodeksi 100 oppilaalle. Muistelemme tässä kirjoituksessa tulevaisuutta - millaista on Satavuon koulun arki vuonna 2030. Kirjoitus pohjautuu osallistavan työskentelyn tuloksiin, joka toteutettiin Ekokoulukonseptin suunnitteluvaiheessa toukokuussa 2016. Kirjoittajat Seija Kiiskilä (Futures Garden ) ja Tiina Häkkinen (Majacca). 


Näyttökuva 2016-06-03 kello 9.00.10.png


Satavuon ekokoulubrändiä on monistettu ympäri Suomen, ympäri Euroopan aina Japaniin saakka. Se toimii nähtävyytenä ja kansainvälisten vierailujen kohteena. Satavuo on kestävän kehityksen edelläkävijä, jossa resurssiviisaus on mukana kaikessa toiminnassa. Voimme sanoa, että se on yksi Keski-Suomen vetovoimatekijä. Vierailijat ovat kiinnostuneet näkemään sekä itse rakennuksen pihapiireineen että kuulemaan ja oppimaan pedagogisista ratkaisuista, joiden ansiosta oppimistulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat erinomaisia.

Konsepti on toiminut jo vuosia ja se on resilientti* kylien keskus, joka tarjoaa palveluja vauvasta vaariin. Kyläyhteisössä vallitsee osallistumisen ja jakamisen kulttuuri. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen on luontevaa kaikilla tasoilla. Yhteisöllisesti on luotu erilaisia foorumeita niin kasvokkain tapaamiseen kuin virtuaaliseen kohtaamiseen. Ensimmäinen ajatus yhteisestä kylätorista syntyi jo perheillassa keväällä 2016. Tänä päivänä Satavuon tori houkuttelee kävijöitä viikonloppuisin ympäri Suomen. Käytössä on myös yhteisöllisiä digitaalisia palveluita yhteisen kehittämisen tueksi.

*Resilientti tarkoittaa tässä aktiivista toimijaa, joka on joustava ja reagoi muutoksiin ketterästi. 

Ekokoulun ympärille on muodostanut yrittäjäekosysteemi, josta ponnistaa vuosittain mm. nuorten start up -yrityksiä. On löydetty ratkaisu myös siihen, miten koulu voi toimia yrityksenä. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että pedagogisia kokeiluja voidaan toteuttaa tulorahoituksella.

Opettajasta yhteisöllisyyden valmentajaksi 


Perinteinen 2010 -luvulla toiminut opettajan rooli on muuttunut kohti yrittäjämäistä yhteisöllisyyden ja oppimisen valmentajaa. Opettajien vuorovaikutus ympäristön kanssa on arkipäivää ja kyläkulttuuri on elävää. Myös oppilaat ovat ovat rohkeasti yhteyksissä eri järjestöihin ja yrityksiin sekä oppilaitoksiin ympäri maapallon.

Toiminnan keskiössä on hyvinvoiva, onnellinen ja kekseliäs lapsi. Oppiessaan hän yhdistää luovasti teknologiaa ja tekemällä oppimista esimerkiksi koulun puutarhassa, ruokalassa ja lähimaatiloilla. Oppiminen on ilmiöpohjaista oppimista, jossa opiskellaan todellisen maailman ilmiöitä aidossa ympäristössä. Opettajat muistelevat hiukan hymyillen aikaa, jolloin yhdellä oppitunnilla keskityttiin vain yhteen aineeseen. Nyt esimerkiksi keittiövuorolla yhdistyvät luontevasti eri luonnontieteiden aihealueet.

Innovatiivinen tapa toimia 


Ekokoulubrändin onnistumisen edellytyksiä oli innovatiivinen hankintaprosessi sekä eri toimijoiden osallistaminen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Brändin luomisessa tuettiin kyläyhteisön yhteisöllisyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta jatkamalla vuoropuhelua käyttäjien kanssa koko rakentamisprosessin ajan. Oleellista oli se, että jalostettuja ideoita myös vietiin toteutukseen ja yrityksiä saatiin mukaan yhteisöön.

Rakentamisvaiheessa kiinnitettiin erityisesti huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen, muunneltavuuteen ja viihtyisyyteen. Energiahuolto pohjautuu paikallisen bioenergian hyödyntämiseen monipuolisesti. Kiinteistön tuottama ylijäämäenergia on hyödynnetty kesäaikaan pihapiirin sähköautoradalla. Myös nämä ratkaisut loivat uutta yrittäjyyttä kylille.

Ekokoulukonseptin luominen haastoi ja haastaa edelleen Suomen jäykän ja insinöörimäisen toimintatavan sekä päätöksentekokulttuurin. Toteutuksessa haettiin konseptin kannalta mielekkäitä ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa voimassa olleet standardit esimerkiksi siivouksessa kyseenalaistettiin ja luotiin tarkoituksenmukainen ratkaisu palvelemaan Ekokoulua. Samoin johtajuudessa haettiin toimiva ratkaisu jaetun johtamisen mallille, jossa pedagogiikasta, hallinnosta ja kiinteistöstä vastaavat tekivät tiivistä yhteistyötä.

Sekä rakentamisessa että toimintatavoissa hyödynnettiin kekseliäästi teknologiaa, joka lisäsi tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta ekokoulun teki kuitenkin lopulta mahdolliseksi tahto ja yhteisön inhimilliset ominaisuudet - kyky yhteistoimintaan ja verkostoituminen valittujen tahojen kanssa. Tulevaisuuden ennakoinnin avulla selkeytettiin monimutkaista maailmaa ja tuettiin muutokseen valmistautumista niin koulun käyttäjillä kuin sen rakentajilla.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Terveisiä Valteri-koulu Onervasta

Jyväskylään on rakennettu mielenkiintoinen uusi koulu, jota käydään joukoin ihastelemassa. Kyseessä on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Jyväskylän toimipiste, Onerva. Heidän nettisivuillaan kerrotaan näin:

"Valteri-koulu Onerva on yksi kuudesta valtion ylläpitämän Valteri-koulun toimipisteestä. Erityiskouluna tehtävänämme on järjestää esi-, perus- ja lisäopetusta oppilaille, jotka näkemiseenkuulemiseen tai kieleen liittyvän vaikeuden vuoksi tarvitsevat erityistä tukea. Tarjoamme tarvittaessa myös asumispalveluja kauempaa tulevia oppilaita varten."
Koululla oli eilen avoimet ovet, mutta ensi viikolla Ekokoulun ihmisille järjestetään ihan oma kierros. Virtuaalikierrokselle pääset sinäkin vaikka heti:



Onerva syntyi, kun kaksi vanhaa koulua yhdistettiin. Kummassakin oli ollut sisäilmaongelmia, joten tammikuussa avatussa koulussa työskenteleekin ihmisiä, jotka alkoivat oireilla vanhoissa työpaikoissaan. Siksi puhtaus on hyvin tärkeää: koulussa ei saa kävellä ulkokengillä, ja paikkoja tuuletetaan huolella ja VOC-päästöjä seurataan.


Entisissä tiloissa oli käytössä yhteensä 18 000 neliötä, muuta uudessa koulussa neliöitä on vain 13 000. Tilankäyttö pitikin miettiä huolellisesti: miten tiloja voidaan käyttää monipuolisesti? Minuun teki vaikutuksen mm. tuossa videossa mainitut oppimisen portaat, historiaportaita koristivat mm. Nefertiti ja Martti Luther, matikkaportaissa opettaja voisi teettää liikunnallisia päässälaskuharjoituksia. Ekokouluun ei kai portaita ole tulossa, mutta ehkäpä tuota ideaa voisi käyttää jossain seinissä tai lattioissa?

Perinteisiä luokkahuoneita Onervassa ei ole, oppilaat käyttävät paljon padeja ja kiertävät "kotilähteeltä" ympäri taloa. Tiloissa oli käytetty kokolattiamattoja ja kun rullien päällä olevia tuoleja ja pöytiä liikutti, ääniä ei kuulunut. Suurin ongelma kouluissa onkin kuulemma melu, joten akustiikkaan oli kiinnitetty huomiota.

Eräs hauskimmista tiloista, joissa vierailimme oli matematiikan harjoitteluun suunniteltu huone, jossa oli kiipeilyseinä ja liukumäki ja kappaleita, joista sai rakennella. Kutsuva tila, vai mitä sanot?
Muu hankkeen väki menee tuonne siis ensi viikolla. Olisi kiva, jos tekin kertoisitte millaisia ajatuksia vierailu herätti ja mitä ideoita haluaisitte Ekokuluun tuoda.

Koska nuo tilat ovat noin modernit, niissä opettaminen eroaa paljon tavallisesta koulusta. Onervalla järjestetäänkin koulutuksia myös siitä, miten uudenlaisia oppimisympäristöjä käytetään. Seuraavan kerran tuollainen koulutus on tulossa syyskuussa, toivotaan, että joku Ekokoulun opettajakin tuonne pääsee ideoita hakemaan.


PS. Lisää Onerva-kuvia löydät Ekokoulun Instagram-tililtä.