torstai 25. elokuuta 2016

Ekokoulu-valitus hylätty!


Hapsu-hirven ilme on kirkastunut!
Hyviä uutisia Ekokoulun ystäville: Hämeenlinnan 
hallinto-oikeus on päättänyt hylätä viime vuonna Ekokoulusta tehdyn valituksen. Päätös annettiin 19.8.2016

Laukaan kunnanhallitus katsoi jo joulukuussa 2015, että valitus on aiheeton.

maanantai 8. elokuuta 2016

Alkamassa Ekokoulun "syyslukukausi"

Hapsu-hirvi odottelee omenoiden
ja Ekokoulu-ideoiden kypsymistä
Hyvää elokuuta! Blogimme on ollut pitkään hiljainen, joten kyselin kuulumisia arkkitehti Tero Wémanilta ja Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkoselta. Tero lähetti vastauksensa ennen kesälomaansa ja Pekka täydensi omat vastauksensa niiden joukkoon viime viikolla, joten siksi vastaukset tulevat nyt "kuin yhdestä suusta".

Hei Pekka & Tero! Miten Ekokoulun kevät sujui? 

Työntäyteisesti. Käyttäjien kanssa on haettu tarkennuksia tilaratkaisuihin, tontinkäyttöön ja pedagogiikkaan. Samaan aikaan olemme tutkineet rakennusteknisiä ja taloteknisiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja.

Kevään aikana varmistui Ekokoulun tontti Vuonteen vanhan koulun vieressä, millaisia mahdollisuuksia se mielestänne avaa Ekokoululle?

Tontti on mainio. Alue on hyvin saavutettavissa ja liittyy pohjoisosastaan laajempaan reittien ja luonnon verkostoon. Rakentamisessa pyritään säilyttämään tontin puustoa ja aluskasvillisuutta mahdollisimman paljon. Perustamisolosuhteiltaan tontti on hyvä. Miinuksena tontti sijaitsee pohjavesialueella, joka estää maalämmön/-jäähdytyksen käytön.

Järjestimme useita tilaisuuksia kyläläisten ja koulun tulevien käyttäjien kanssa. Millaista palautetta niistä saitte? Mitä ajatuksia tilaisuudet teissä herättivät? 

Tilaisuuksista tuli hyviä virikkeitä jatkosuunnitteluun ja erityisesti paljon vahvistusta sille, että olemme suunnittelussa oikealla tiellä. Tilaisuuksien anti tulee näkymään lopullisessa rakennuksessa ja lähialueissa. Kiitokset kaikille osallistuneille!

Millaisia asioita olette Ekokoulu-hankkeessa viime aikoina pyöritelleet? 

Rakennuksen kokonaiskonseptia, tilaratkaisuja, materiaaliratkaisuja, järjestelmien integrointia kokonaisuuteen, aluesuunnittelua. Vielä ennen kesälomia virittelimme hiukan uusia muotoja rakennukselle.

Millaiselta Ekokoulun syksy näyttää, mitä asioita on tulossa? 

Suunnittelussa koittaa kiireisin vaihe ja rakentaminen alkaa limittyä suunnittelun kanssa. Isot linjat päätetään luonnoksien pohjalta ja siirrytään toteutussuunnitteluun. Heti alkusyksystä teemme päätöksen ekokoulun ulkoseinärakenteesta.

Onko teillä vielä terveisiä Ekokoulu-blogin lukijoille? 

Mukavaa loppukesää ja alkusyksyä kaikille! Jakakaa omat "älynväläykset" suunnitteluryhmän käytettäviksi! Käy kertomassa mielipiteesi.

PS. Ekokoulun ideointia mainostetaan nyt näyttävästi myös Laukaan uudistuneilla nettisivuilla.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Ekokoulu vuonna 2030 pöllyyttää suomalaista jäykkää ja insinöörimäistä toimintatapaa

Saimme vielä toisen vierailubloggauksen Seijalta ja Tiinalta viime viikolla julkaistun bloggauksen jatkoksi. Toisessa kirjoituksessaan he miettivät, millaista Ekokoulussa on vuonna 2030. Kirjoituksessa esiintyvä "Satavuon koulu" -nimitys nousi esiin työpajoissa. En tiedä kuka sen alunperin keksi, mutta se on hauska ja nerokas, eli se voi viitata paitsi kylien nimiin: SAvio + TArvaala + VUOntee myös siihen, että koulu suunnitellaan sadaksi vuodeksi (SATAVUOtta).

Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt uudistaa perusopetuksen palveluverkkoa siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy, kun koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteelle, Ekokouluksi. Koulu 100 vuodeksi 100 oppilaalle. Muistelemme tässä kirjoituksessa tulevaisuutta - millaista on Satavuon koulun arki vuonna 2030. Kirjoitus pohjautuu osallistavan työskentelyn tuloksiin, joka toteutettiin Ekokoulukonseptin suunnitteluvaiheessa toukokuussa 2016. Kirjoittajat Seija Kiiskilä (Futures Garden ) ja Tiina Häkkinen (Majacca). 


Näyttökuva 2016-06-03 kello 9.00.10.png


Satavuon ekokoulubrändiä on monistettu ympäri Suomen, ympäri Euroopan aina Japaniin saakka. Se toimii nähtävyytenä ja kansainvälisten vierailujen kohteena. Satavuo on kestävän kehityksen edelläkävijä, jossa resurssiviisaus on mukana kaikessa toiminnassa. Voimme sanoa, että se on yksi Keski-Suomen vetovoimatekijä. Vierailijat ovat kiinnostuneet näkemään sekä itse rakennuksen pihapiireineen että kuulemaan ja oppimaan pedagogisista ratkaisuista, joiden ansiosta oppimistulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat erinomaisia.

Konsepti on toiminut jo vuosia ja se on resilientti* kylien keskus, joka tarjoaa palveluja vauvasta vaariin. Kyläyhteisössä vallitsee osallistumisen ja jakamisen kulttuuri. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen on luontevaa kaikilla tasoilla. Yhteisöllisesti on luotu erilaisia foorumeita niin kasvokkain tapaamiseen kuin virtuaaliseen kohtaamiseen. Ensimmäinen ajatus yhteisestä kylätorista syntyi jo perheillassa keväällä 2016. Tänä päivänä Satavuon tori houkuttelee kävijöitä viikonloppuisin ympäri Suomen. Käytössä on myös yhteisöllisiä digitaalisia palveluita yhteisen kehittämisen tueksi.

*Resilientti tarkoittaa tässä aktiivista toimijaa, joka on joustava ja reagoi muutoksiin ketterästi. 

Ekokoulun ympärille on muodostanut yrittäjäekosysteemi, josta ponnistaa vuosittain mm. nuorten start up -yrityksiä. On löydetty ratkaisu myös siihen, miten koulu voi toimia yrityksenä. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että pedagogisia kokeiluja voidaan toteuttaa tulorahoituksella.

Opettajasta yhteisöllisyyden valmentajaksi 


Perinteinen 2010 -luvulla toiminut opettajan rooli on muuttunut kohti yrittäjämäistä yhteisöllisyyden ja oppimisen valmentajaa. Opettajien vuorovaikutus ympäristön kanssa on arkipäivää ja kyläkulttuuri on elävää. Myös oppilaat ovat ovat rohkeasti yhteyksissä eri järjestöihin ja yrityksiin sekä oppilaitoksiin ympäri maapallon.

Toiminnan keskiössä on hyvinvoiva, onnellinen ja kekseliäs lapsi. Oppiessaan hän yhdistää luovasti teknologiaa ja tekemällä oppimista esimerkiksi koulun puutarhassa, ruokalassa ja lähimaatiloilla. Oppiminen on ilmiöpohjaista oppimista, jossa opiskellaan todellisen maailman ilmiöitä aidossa ympäristössä. Opettajat muistelevat hiukan hymyillen aikaa, jolloin yhdellä oppitunnilla keskityttiin vain yhteen aineeseen. Nyt esimerkiksi keittiövuorolla yhdistyvät luontevasti eri luonnontieteiden aihealueet.

Innovatiivinen tapa toimia 


Ekokoulubrändin onnistumisen edellytyksiä oli innovatiivinen hankintaprosessi sekä eri toimijoiden osallistaminen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Brändin luomisessa tuettiin kyläyhteisön yhteisöllisyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta jatkamalla vuoropuhelua käyttäjien kanssa koko rakentamisprosessin ajan. Oleellista oli se, että jalostettuja ideoita myös vietiin toteutukseen ja yrityksiä saatiin mukaan yhteisöön.

Rakentamisvaiheessa kiinnitettiin erityisesti huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen, muunneltavuuteen ja viihtyisyyteen. Energiahuolto pohjautuu paikallisen bioenergian hyödyntämiseen monipuolisesti. Kiinteistön tuottama ylijäämäenergia on hyödynnetty kesäaikaan pihapiirin sähköautoradalla. Myös nämä ratkaisut loivat uutta yrittäjyyttä kylille.

Ekokoulukonseptin luominen haastoi ja haastaa edelleen Suomen jäykän ja insinöörimäisen toimintatavan sekä päätöksentekokulttuurin. Toteutuksessa haettiin konseptin kannalta mielekkäitä ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa voimassa olleet standardit esimerkiksi siivouksessa kyseenalaistettiin ja luotiin tarkoituksenmukainen ratkaisu palvelemaan Ekokoulua. Samoin johtajuudessa haettiin toimiva ratkaisu jaetun johtamisen mallille, jossa pedagogiikasta, hallinnosta ja kiinteistöstä vastaavat tekivät tiivistä yhteistyötä.

Sekä rakentamisessa että toimintatavoissa hyödynnettiin kekseliäästi teknologiaa, joka lisäsi tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta ekokoulun teki kuitenkin lopulta mahdolliseksi tahto ja yhteisön inhimilliset ominaisuudet - kyky yhteistoimintaan ja verkostoituminen valittujen tahojen kanssa. Tulevaisuuden ennakoinnin avulla selkeytettiin monimutkaista maailmaa ja tuettiin muutokseen valmistautumista niin koulun käyttäjillä kuin sen rakentajilla.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Terveisiä Valteri-koulu Onervasta

Jyväskylään on rakennettu mielenkiintoinen uusi koulu, jota käydään joukoin ihastelemassa. Kyseessä on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Jyväskylän toimipiste, Onerva. Heidän nettisivuillaan kerrotaan näin:

"Valteri-koulu Onerva on yksi kuudesta valtion ylläpitämän Valteri-koulun toimipisteestä. Erityiskouluna tehtävänämme on järjestää esi-, perus- ja lisäopetusta oppilaille, jotka näkemiseenkuulemiseen tai kieleen liittyvän vaikeuden vuoksi tarvitsevat erityistä tukea. Tarjoamme tarvittaessa myös asumispalveluja kauempaa tulevia oppilaita varten."
Koululla oli eilen avoimet ovet, mutta ensi viikolla Ekokoulun ihmisille järjestetään ihan oma kierros. Virtuaalikierrokselle pääset sinäkin vaikka heti:



Onerva syntyi, kun kaksi vanhaa koulua yhdistettiin. Kummassakin oli ollut sisäilmaongelmia, joten tammikuussa avatussa koulussa työskenteleekin ihmisiä, jotka alkoivat oireilla vanhoissa työpaikoissaan. Siksi puhtaus on hyvin tärkeää: koulussa ei saa kävellä ulkokengillä, ja paikkoja tuuletetaan huolella ja VOC-päästöjä seurataan.


Entisissä tiloissa oli käytössä yhteensä 18 000 neliötä, muuta uudessa koulussa neliöitä on vain 13 000. Tilankäyttö pitikin miettiä huolellisesti: miten tiloja voidaan käyttää monipuolisesti? Minuun teki vaikutuksen mm. tuossa videossa mainitut oppimisen portaat, historiaportaita koristivat mm. Nefertiti ja Martti Luther, matikkaportaissa opettaja voisi teettää liikunnallisia päässälaskuharjoituksia. Ekokouluun ei kai portaita ole tulossa, mutta ehkäpä tuota ideaa voisi käyttää jossain seinissä tai lattioissa?

Perinteisiä luokkahuoneita Onervassa ei ole, oppilaat käyttävät paljon padeja ja kiertävät "kotilähteeltä" ympäri taloa. Tiloissa oli käytetty kokolattiamattoja ja kun rullien päällä olevia tuoleja ja pöytiä liikutti, ääniä ei kuulunut. Suurin ongelma kouluissa onkin kuulemma melu, joten akustiikkaan oli kiinnitetty huomiota.

Eräs hauskimmista tiloista, joissa vierailimme oli matematiikan harjoitteluun suunniteltu huone, jossa oli kiipeilyseinä ja liukumäki ja kappaleita, joista sai rakennella. Kutsuva tila, vai mitä sanot?
Muu hankkeen väki menee tuonne siis ensi viikolla. Olisi kiva, jos tekin kertoisitte millaisia ajatuksia vierailu herätti ja mitä ideoita haluaisitte Ekokuluun tuoda.

Koska nuo tilat ovat noin modernit, niissä opettaminen eroaa paljon tavallisesta koulusta. Onervalla järjestetäänkin koulutuksia myös siitä, miten uudenlaisia oppimisympäristöjä käytetään. Seuraavan kerran tuollainen koulutus on tulossa syyskuussa, toivotaan, että joku Ekokoulun opettajakin tuonne pääsee ideoita hakemaan.


PS. Lisää Onerva-kuvia löydät Ekokoulun Instagram-tililtä.

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Miten ekokoululaisia osallistettiin toukokuussa

Seija Kiiskilä ja Tiina Häkkinen vetivät toukokuussa työpajoja, joissa osallistettiin Ekokoulun käyttäjiä. He lähettivät yhteenvedon mukana myös oheisen infografiikan, jossa kerrotaan tarkemmin osallistamisprosessista ja sen tuloksista. Jos haluat nähdä sen suurempana, alkuperäinen löytyy täältä: https://magic.piktochart.com/output/14122812-ekokoulun-osallistava-suunnittelu .

    

torstai 2. kesäkuuta 2016

Innovointia ja yrittäjyyttä - millainen on Ekokoulun opetuskulttuuri?

Hapsu-hirvi yrittää karata lasten kanssa kesälaitumille.
Työpajapäivässämme oli 4 ryhmätyötä, joista kahdesta olen jo kertonut. Lopuissa käsiteltiin mm. Ekokoulun pihaa ja käyttöä, luovuutta ja sitä, miten siihen voidaan Ekokoulussa kannustaa. Opetussuunnitelma on menossa syksyllä uusiksi koko Suomessa, mutta Ekokouluun omaa opsia ei ole vielä ehditty suunnitella, joten nyt meillä ulkopuolisilla on hyvä aika kertoa omia ideoitamme koulun väelle.

Voisiko Ekokoulussa olla ns. startup-kulttuuri, joka kannustaa kokeilemaan ja iloitsee myös epäonnistumisista? Miten koulu voi tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tai miten yrittäjät voivat hyödyntää koulun tiloja? Miten lapsia voi kannustaa luovuuteen myös välitunneilla ja miten koululaisten tuotoksia tuodaan esille?

Katso nämä videot ja kerro sitten, millaisia ajatuksia ne sinussa herättivät. Rohkeimmat voiva kommentoida suoraan tähän blogikirjoitukseen, jotta muut voivat kommentoida niitä, mutta toki idealomakettamme voi yhä käyttää.


Kokeilukulttuurista ja epäonnistumisista puheenollen, minäkin olen tässä kokeillut uutta. Tähän mennessä olen tehnyt Ekokoulu-videoita lähinnä haastatteluina, mutta työpajapäivästä halusin kaapata teillekin päivän aikana lausuttuja ajatuksia ja ideoita. Mutta se, että tiivistää vartin puheen muutamaan minuuttiin on yllättävän vaikeaa, ainakin, jos yrittää selvitä hommasta mahdollisimman nopeasti. En siis taida näillä videoilla kuvaajan tai leikkaajan palkintoja saada, mutta jos saan teidät

a) katsomaan videot,
b) ajattelemaan niissä esiintuotuja asioita ja
c) vielä kommentoimaankin asiaa,

olen onnistunut tavoitteessani. :) Kokeilkaapa tekin jotain uutta tänään!

Nyt toivottelen hyvää kesälomaa kaikille tuleville ekokoululaisille. Työ hankkeen parissa jatkuu kyllä lähes koko kesän, joten blogi ei ihan vielä ole hiljentymässä.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Suunnittelukokouksia ja ideoita iltakäyttöön


Viime viikolla uudella kokoonpanolla järjestettiin ensimmäinen suunnittelukokous. Mukaan pääsi Hapsu-hirvikin, joka tuttuun tapaansa tunki itseään kaikkiin kuviin. Jatkossa näitä kokouksia on tarkoitus olla kerran kuukaudessa ja nimestään huolimatta ne ovat ennemminkin suunnitelmien hyväksymispalavereja kuin suunnittelutilaisuuksia.

Myös Ekokoulun tulevilla opettajilla (eli Savion, Tarvaalan ja Vuonteen nykyisillä opettajilla) oli viime viikolla oma palaverinsa, jossa oli pohdittu uutta opetussuunnitelmaa ja vähän sitäkin, kenestä tulee uuden koulun johtaja.

Arkkitehti Tero Wéman esitti palaverissa huolensa: hän ei ole kuullut vielä kovin konkreettisia toiveita siitä, mitä koulun iltakäyttö olisi. Joten jos sinä haluaisit tulla iltojasi Ekokoululle viettämään, kerrohan pian mitä siellä haluaisit tehdä ja millaisella porukalla. Mitä konkreettisemmin osaat toivoa nyt, sitä paremmin tilat osataan suunnitella. Tällaisia ehdotuksia lomakkeellamme olemme jo saaneet:

Liikuntaa, kerhotiloja ja kokoustilat
Kerhoja, liikuntaa, kokouksia, juhlia.
Kerhoja, käsityöpiirejä, liikuntavuoroja, kokouksia (tiekunnat, kalastuskunnat, vesiosuuskunnat, metsästysseurat jne.), myyjäisiä, kirppareita...
Ehdottomasti kuntosali kyläläisten käyttöön. Kansalaisopiston kursseja iltaisin aikuisille. Koululaisille iltaisin kerhotoimintaa, erityisesti urheiluun liittyvää toimintaa. Pihaan leikkipuisto, jotta iltaisin vanhemmat voisivat tuoda pieniä lapsia leikkimään, ja voisivat samalla tavata toisiaan.
Pieniä tapahtumia, jumppaa ja seudun väkeä aktivoivaa toimintaa. Kirjastoauto ainakin saisi pysähtyä usein, jos ei tule pienkirjastoa.
Alueen asukkaat voisivat käyttää koulun ruokalaa juhlien ja muoden järjestämiseen, perheet voisivat tehdä yhdessä käsityötiloissa erilaisia askarteluprojekteja ja liikuntasalissa voisi olla koko kylän yhteistä liikuntatoimintaa.

Voit kommentoida lomakkeella tai blogin kommenteissa myös tätä videota, jossa Jouko Rossi kertoo mitä asioita Ekokoulun tilasuunnittelusta nousi esiin työpajapäivänämme, eli miten vaikka ilmastonmuutos tai mobiililaitteiden lataus on tarkoitus ottaa huomioon Ekokoululla: